Suomalainen ruoka epäilyttää Venäjää ja rajalla on 30 km pituinen rekkajono. Venäjä ja EU neuvottelevat Suomea koskevista puutulleista. Onko asioilla yhteyttä?

On. Suurvalta Venäjä pyrkii viestittämään, että sekin on olemassa ja tärkeä suomalaisille. Vanhojen suhteiden perusteella siellä jopa toivottiin, että Suomi voisi toimia välittäjänä sen ja EU:n välillä, sillä näillä suurvalloilla todella on keskenään ongelmia. Venäläisten kulusta Kaliningradin alueelle Baltiassa kiisteltiin jo kauan sitten. Se heijastui Suomeenkin. Tuon käsityksen sai mm. Juri Derjabinin haastattelusta televisiossa. Eikö rekkajonoille todellakaan voida mitään, jos halutaan? Kyllä voidaan.

Kun Suomi ei ole halunnut toimia välimiehenä Venäjän ja EU:n välillä, niin sitten Venäjä puhuu Suomen suuntaan rekkajonojen kielellä. Ja puutulleilla. Ja ruokakaupalla. Ja lapsi- ja mummotapauksilla.

Ei Venäjä todellisuudessa rakasta sitä, että Suomi on EU:n jäsen ja että Suomea natotetaan vuodesta toiseen. Sitä paitsi viime joulukuussa voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen jälkeen EU voi tehdä Suomenkin puolesta sopimuksia Naton kanssa meidän mielipiteestä välittämättä. Voimme siis huomenna herätä Naton jäsenmaana.

Neuvostoliiton viimeisinä aikoina ja Venäjän alkuvuosina siltä suunnalta tehtiin epävirallisia aloitteita, että neuvoteltaisiinkos Karjalan kysymyksestä? Onhan mm. yksityishenkilöittenkin omaisuus Venäjällä jäänyt hukkateille vastoin Pariisin rauhansopimusta. Vaan eivät kelvanneet neuvottelut Suomen johdolle. Presidentti Mauno Koivisto (sos.dem) piti EU-hanketta tärkeämpänä kuin neuvotteluja Karjalasta. Ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk) oli hiljaa.

Tietenkin Venäjän toiveena oli ehkäistä EU-jäsenyytemme. Se haluaisi naapurikseen puolueettoman maan, jota mikään taho ei voisi käyttää Venäjää vastaan. Pietari on edelleen entisellä paikallaan. ”Maantieteelle emme voi mitään”.

Vaan Suomi poika se röyhistelee. Kun Lännen tukema Georgia hyökkäsi Venäjän suojeluksessa oleville alueille, niin uljas ja rohkea ulkoministerimme Alexander Stubb (kok) riensi heti kertomaan, että Venäjä se hyökkäsi!

Lännen sotateollisuus tarvitsee vihollisia. Sille lieneekin pettymys, että Venäjä on pysynyt ainakin päältä katsoen kovin rauhallisena, vaikka Baltian maatkin ovat nyt Naton jäseniä ja sen ohjuskilven osia on nyt jo mm. Liettuassa ja Puolassa. Georgia on myös Naton tutka-avun piirissä, vaikka maa ei olekaan virallisesti Naton jäsen. Suurvalta Venäjää vastaan tutka-apukaan ei kuitenkaan auttanut Georgiaa. Kai Lännellä olikin tarkoitus vain osoittaa Venäjä vaaralliseksi, minkä vuoksi tarvittaisiin sotateollisuutta ja varustautumista.

Jos Suomi olisi itsenäinen maa, niin voisimme neuvotella puutulleista ja ruokakaupasta ilman EU:n välitystä. Tätäkin Venäjä on yrittänyt meille viestittää. Vanhan viisauden mukaan ystävät kannattaisi valita läheltä ja viholliset, jos niitä tarvitaan, kaukaa. Jotkut meillä haluaisivat, että tehtäisiin päinvastoin.

Mauri Nygård

Itsenäisyyspuolueen varapuheenjohtaja

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen puhui 18.7. Oulussa järjestetyssä Kansan vallan juhlassa mm. seuraavaa:

18. heinäkuuta 1917 Suomen eduskunta hyväksyi valtalain ja julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi. Kaksi vuotta myöhemmin 17.7.1919 hyväksyttiin itsenäistyneelle Suomelle perustuslaki, jonka mukaan ylin valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvallan päivän vietto nykyisissä oloissa korostaa sitä, että ylin valta ei Suomessa kuulu enää kansalle. EU-Suomessa ylin valta kuuluu monissa keskeisissä asioissa EU:n elimille.

Unionin lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella. Yksinoikeus lakialoitteiden tekemiseen EU:ssa on unionin komissioilla. Suurin osa Suomen uudesta lainsäädännöstä tulee EU:sta.

Kuitenkin Suomen nykyinenkin perustuslaki sisältää saman määräyksen kuin alkuperäinen - ylimmän vallan kuulumisen kansalle. Valitettavasti tästä perustuslain ydinkohdasta on tullut tyhjä hokema. Samoin on käynyt toiselle perustuslain keskeiselle määräykselle, jonka mukaan Suomi on itsenäinen tasavalta. Valtiollista itsenäisyyttä ei Suomella ole, koska EU:n lait ja tuomioistuimen päätökset ovat omiemme yläpuolella ja Suomi on alistettu EU:n ulkopolitiikkaan.

Nykyinen tilanne on suomalaisten päätöksentekijöiden ansiota. He ovat vastuussa siitä, että EU-jäsenyys on ristiriidassa maamme perustuslain kanssa. Kansalaisia on johdettu pahemman kerran harhaan. Heiltä ei ole missään vaiheessa kysytty, että haluatteko, että Suomi luopuu itsenäisyydestä ja kansanvallasta.

Euroopan unioni on liittovaltioksi rakennettu harvainvalta. Sen kehitystä ohjaavat suurimmat jäsenmaat ja suuryritysten edustajat. EU:sta puuttuu demokratia, kansanvalta. EU:n demokratisointi on yhtä toivoton unelma kuin oli entisen Neuvostoliiton muuttaminen demokraattiseksi.

Unionia emme voi muuttaa, mutta Suomen osalta muutos on kuitenkin mahdollinen. Menetetty itsenäisyys ja kansanvalta voidaan palauttaa suomalaisten omilla päätöksillä. Ja jos halutaan tasapainoista yhteiskunnallista kehitystä, ne myös täytyy palauttaa.

Tarvittava muutos on suomalaisten itse tehtävä. Me itse osoitamme joko vääräksi tai oikeaksi 1800-luvun kirjailijan, Dostojevskin arvion, jonka mukaan suomalaiset eivät kykene muodostamaan valtiota, vaan ovat suurvaltojen rakennusainetta.

www.anttipesonen.fi